Shison kasvatus Suomessa

Shison kasvatus Suomessa

Mintun sukuinen shiso eli perilla (shiso frutenscens) on yksivuotinen yrtti, jota käytetään runsaasti japanilaisessa keittiössä. Kasvia on kahta lajia: voimakkaan aromaattinen vihreä shiso (aojiso) sopii erityisen hyvin ruoanlaittoon, kun taas punainen (akajiso) antaa väriä säilöntään.

Shisolla on myös antiseptisia vaikutuksia, minkä vuoksi vihreä shiso on perinteisesti sashimin ja sushin klassinen kumppani. Se sopii mainiosti myös paistetun kalan ja kanan seuraksi, salaatteihin ja salaatinkastikkeisiin ja vaikka pastan päälle ripoteltuna. Isoihin lehtiin voi kietoa palan raakaa kalaa tai paistettua kanaa – vihreää shisoa kutsutaankin myös nimellä ooba eli iso lehti.

Perillan sijaan nimi shiso alkaa nykyään vakiintua myös länsimaissa. Punainen shiso tunnetaan Suomessa myös veripeippinä, jota on käytetty aikaisemmin koristekasvina. Yleensä niin vehreällä kasvimaalla ornamentaalinen, punainen shiso onkin kaunis katseenvangitsija. Lehdillä voi myös koristella ruoka-annoksia, ja jos punaista shisoa tulee runsaasti, siitä voi keittää herkullista mehua.

Vihreän shison siemeniä saa hyvinvarustetuista ja eksoottisia siemeniä myyvistä siemenkaupoista, kun taas punaista shisoa löytyy helpommin, jopa taimina markettien yrttihyllystä.

tästä se lähtee: vihreän ja punaisen shison pienet taimet

Vinkkejä shison kasvattamiseen Suomessa

 

  • Shiso viihtyy hyvin Suomen suvessa, sekä avomaalla sekä ruukussa parvekkeella. Valitse kasvupaikaksi suojaisa, puolivarjoinen tai aurinkoinen paikka.
  • Kasvukausi on sille kuitenkin hiukan liian lyhyt, joten siemenet on hyvä kylvää potteihin huhtikuun tienoilla tai viimeistään toukokuussa. Voit liottaa siemeniä noin vuorokauden ennen kylvöä, mikä nopeuttaa niiden heräämistä.
  • Elinvoimaisimmat taimet koulitaan isompiin purkkeihin, ja ne istutetaan ulos viimeisten yöpakkasten mentyä.  Herkkiä taimia kannattaa totuttaa päivisin ulkoilmaan noin viikon ajan ennen istuttamista. Istutettavien taimien ei tarvitse olla kovinkaan suuria: yllättävänkin pienet taimet lähtevät kasvuun, kunhan juuret pääsevät maahan (ks. alakuva).
  • Taimille on hyvä jättää reippaasti tilaa, ainakin n. 40 cm joka puolelle, jotta se pääsee kehittymään pieneksi pensaaksi.
  • Vaikka shiso muuten onkin varsin vahva kasvi, pakkasenpuremia se ei siedä lainkaan; jos kylmä yö uhkaa, on taimet peitettävä hyvin.

Taimet istutetaan avomaalle. Pari päivää myöhemmin taimet ovat jo voimistuneet.

  • Lehtiä voi alkaa napsia sitä mukaa kun ne kehittyvät sopivan kokoisiksi. Kasvi suorastaan rakastaa lehtien napsimista ja kasvattaa lehtihankoihin uudet lehdet. Näin shiso myös tuuheutuu; latvoa sitä ei sen sijaan tarvitse. Lehdet kannattaa käyttää heti, mutta ne säilyvät myös jääkaapissa noin viikon kosteaan talouspaperiin käärittynä minigrip-pussissa tai pakasterasiassa.
  • Jos sato on erityisen runsas, voi lehdet kuivattaa ja jauhaa karkeaksi tai hienoksi jauheeksi. Shisojauhe sopii hyvin esimerkiksi paistettuun riisiin eli chaahaniin tai ripoteltuna pastan päälle kuivatun oreganon tapaan.
  • Iltaisin shiso nuokahtaa, mutta sen ei pidä antaa säikäyttää. Kasvi vain käy nukkumaan. Seuraavana aamuna lehdet ovat jälleen ryhdikkäät. Muista kuitenkin kastella taimia hyvin.
  • Shiso antaa satoa pitkälle syksyyn. Kotimaassaan Japanissa sekä lauhkeilla alueilla Euroopassa se kylvää itse itsensä, mutta Suomen oloissa se ei ehdi kukkia eikä siten tehdä siemeniäkään.

Vasemmalla: Shisonlehdet säilyvät jääkaapissa kosteaan talouspaperiin kiedottuna pakasterasiassa. Oikealla: Isoja vihreän shison lehtiä lohitatakin seurana

Teksti ja kuvat: hiramenome.com

Katso myös: Shiso, shiso-tägi

0 Pikaviesti – tykkäsitkö?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...